
Näitä rockväen elämäkertoja tulee näemmä luettua enemmänkin.
Heroiinipäiväkirjan ja
Törkytehtaan jälkeen oli vuorossa tämä Gunnareiden kitaristin Slashin elämäkerta. Totean jälleen kerran, että musiikkimakuni ei kata sen enempää Gunnareiden kuin Mötley Crüenkaan musiikkia, mutta silti bändien ja muusikoiden elämäkerrat kiehtovat. Slash oli kirjana rankka, mutta samalla viihdyttävä luettava. Piristävää on tieto siitä, että mies on kaikkien sekoilujen jälkeen jättänyt päihteet ja on onnellinen aviomies sekä kahden suloisen pojan isä. Kirjastosta on tilauksessa vielä Axl Rosen ja Hanoi Rocksin tarinat. Lisäksi yöpöydällä odottaa Robbie Williamsin elämäkerta Feel.
Takakansi: Aikamme palvotuimman kitarajumalan muistelmat antavat uuden merkityksen kliseelle "seksi, huumeet ja rock’n’roll".
Guns N' Rosesin kitaristina maailmanmaineeseen noussut Slash vietti nuoruutensa Hollywoodin kaduilla. Nuorukaisen maailma mullistui, kun hän ensimmäistä kertaa piteli käsissään isoäitinsä kitaranraatoa. Instrumentti antoi hänelle oman äänen ja sytytti elinikäisen intohimon.
Los Angelesista Slash löysi raakaa ja räkäistä musiikkia rakastavat bändikaverit. Heistä tuli Guns N' Roses, yksi kaikkien aikojen suurimmista rockbändeistä, jonka räjähdysherkkyydessään uraauurtavat levyt tunnetaan nykyään kokonaisen aikakauden soundtrackeina.
Gunnareiden noustessa huipulle Slash taisteli demoneitaan vastaan, oli jatkuvasti itsetuhon partaalla ja pakeni todellisuutta seksiseikkailujen, huumeiden ja viinan avulla. Hän selvisi voittajana oikeusjutuista, katkaisuhoidoista, selkkauksista ja sikailuista ja löysi hardrockin superyhtyeestä Velvet Revolverista kunnianhimoaan tyydyttävän bändin.
Tämä kirja on ikkuna yksityisyyttään tarkasti varjelevan kitaristin maailmaan. Slash tilittää, kuinka GN'R syntyi, kuinka sen jäsenet selvisivät järjettömistä kiertueista ja toisistaan, kuinka bändi lopulta hajosi ja millaisia hänen bändikaverinsa julkisivunsa takana ovat. Hän ei säästä myöskään itseään vaan paljastaa loputtomat ammatilliset ja yksityiset mokansa. Teos onkin kohteensa näköinen – hauska, rehellinen ja kaikin puolin överi.
”Minun on aina pitänyt saada tehdä asiat omalla tavallani. Soitan kitaraa omalla tavallani. Olen käynyt äärirajoilla omalla tavallani. Olen vetänyt itseni kuiville omalla tavallani. Ja olen edelleen täällä. Ansaitsenko olla, se onkin sitten kokonaan toinen juttu.”
"Kotimatkakin oli ikimuistoinen. Istuskelimme vuokratussa pakettiautossamme dokaamassa ja soittamassa akustisesti, kun keksni kulmikkaan intron, josta alkoi muodostua "Paradise City". Duff ja Izzy hyppäsivät mukaan , ja heidän soittaessaan kehittelin sointuvaihdoksia. Aloin hyräillä melodiaa ja soitin introa yhä uudelleen ja uudelleen. Sitten Axl alkoi laulaa: "Take me down to the Paradise City..." Jatkoin soittamista ja heitin lonkalta sanoituksia: "Where the grass is green and the girls are pretty." Mielestäni se kuulosti täydellisen urpolta. "Take me down to the Paradise City", Axl heitti uudelleen. "Where the girls are fat and they've got big titties!" huusin. "Take.... me ..... home!" Axl lauloi. Vastalauseistani huolimatta muut jätkät päätyivät siihen ratkaisuun, että "vihreä ruoho" toimi hieman paremmin kuin "lihavat mimmit"."
Slash asuu Los Angelesissa vaimonsa
Perlan ja poikiensa
Londonin ja
Cashin kanssa. Rolling Stonen entinen toimittaja Anthony Bozza on aiemmin kirjoittanut kaksi New York Timesin bestsellerlistalle noussutta kirjaa, Eminemin elämäkerran ja Mötley Crüen rumpalin Tommy Leen elämäkerran Tommyland. Hän asuu New Yorkissa.
Slash-karikatyyri (Sportcartoons)
Slash ja Perla (kuva)
Slash (viralliset kotisivut)
Slash (Wikipedia)